Ne jäi taakse. Ja tänään taakse tulee jäämään myös viimeinen välietappi, Ranua.
Nikon pyörän rengas on taas tyhjentynyt. Reisiin alkaa sattua niin perhanasti ja lisäksi polvet alkaa tuntua jo aika pahalta, mulla kun on nuo jalat vähän kierot. Toivottavasti ne nyt kestäis vielä nää viimeiset kilometrit. Kengätkin meni jo hajalle, mutta onneksi oli neula ja lankaa mukana.
Ranuan leirintäalueella uni kyllä maistui. Leirintäalueen pikasaunan ja makkaroiden jälkeen ihminen kyllä sammahti aika täysin. Ainut mikä välillä herätti oli viereisen eläinpuiston eläinten äänet. Paitsi sitten kello 6.45 kun aurinko päätti paistaa suoraan telttaan niin tukalasti että eihän siitä nukkumisesta enää mitään tullut.
Parin tunnin aamukoomailun jälkeen päästiin campingin ravintolaan kahville ja siitä mentiin tietenkin eläinpuistoon!!!
 |
| Kahvi on hyvää ja meininki jees |
Eläimet oli kivoja ja piristys alkoi tuntua pikkuhiljaa koko kehossa. Kyllähän tästä vielä selvitään.
 |
| Koska olet sen arvoinen |
 |
| Omenaa! |
Sitten jyrähti ja tuli sellainen kiva pikku ukkonen suoraan päälle. Ja ai niin, pyörän kumi piti vielä vaihtaa...
Ja ai niin, pyöräreppu meni rikki. Jaa että tälleeköhän tää nyt sitten päättyy? Kismittää vaan eikä millään tee mieli lähteä polkemaan kaatosateessa. Mutta pakkohan sitä on.
 |
| Hyi märkää |
Tahmeastihan se lähti. Kun vastaan tuli Rovaniemi 50 -kyltti, tuntui oikeasti jo siltä että ei tähän pysty enää. Lounastauolla meitä vastaan tuli kuitenkin veljeni Tommi ja tästä tuli taas uutta puhtia. Eihän se Rovaniemi enää kovin kaukana voi olla, kun Tommikin sieltä on tänne asti vastaan tullut.
 |
| Jeeee velipoika! |
Ja siitä se pikkuhiljaa lähti. Rovaniemi 40, 30, 20 ja 10 kyltit viuhuivat ohi. Lopuksi vielä motivaatiota nosti aivan loppumatkasta reilun kilometrin pituinen, huima alamäki, jonka takana häämötti tuntureita.
 |
| Tuntureita!! |
 |
| Simojoki |
SIELLÄ SE ROVANIEMI ON!
Tuskien taival unohtui hetkeksi ja tuntui vain suurta riemua ja helpostusta.
660 kilometriä.
Me tehtiin se!
Ja lopuksi vielä ekstrana
VIDEO MEIDÄN YHDESTÄ KATUSOITTOBIISISTÄ
Kiitos!
- Noora
Vaikeuksien kautta voittoon ja lopussa kiitos seisoo ym. Kyllä olette huippuja ja rohkeita. Onneksi teillä on rento asenne ettekä pienistä lannistu. Mahtava ja varmaankin loppuelämään vaikuttava reissu. Kyllä saatte olla ylpeitä itsestänne. Jeee...
VastaaPoista